Elämän muutos, parempaan päin

Minulle elämässä tärkeää koulun lisäksi perhe, perheeseeni kuuluu tietysti äiti, iskä ja sisarukset. Mutta se oma perhe on minulla jo hetken ollut, olen jo vuoden asunut poikaystäväni kanssa, anteeksi korjaan kihlattuni kanssa yhdessä. Joten tällä hetkellä perheeseeni kuuluu Samu, Soni, Koda, Bolt, Jaffa ja Fanta.

Ajattelin tänne tulla päivittämään isoa asiaa elämässäni, sillä nyt tuntuu kuin elämä ja perhe olisi kokonainen. Tänään 12.11.2015 oli minun 18-vuotis syntymäpäivä. Aamusta menin Jennin kanssa puoli yhdeksäksi kouluun, vaikka koulu alkoi kello 12. Minulla oli 10-10:30 auditointi palaveri, mutta ennen palaveria värjättiin minun hiukset. Ja auditoinnin jälkeen laitettiin vielä tyveen väriä. Siitä Perämiehentielle kouluun.. Päästiin vähän vaille klo 16 koulusta, lähdettiin Jennin kanssa kävelemään kaupunkiin mäkkärin kautta. Käytiin muutamassa kampaamossa etsimässä työssä-oppimis paikkaa. Siitä Jenni lähti bussilla kotia päin ja minä kävellen kotiin, soitin Samulle että tulee koirien kanssa minua vastaan. 

(Ystävälleni laittama viesti)

-Oli syksyinen pimeä ilta. Rakkani tuli minua vastaan koirieni kanssa. Hän viittoo jo vähän matkan päästä että käännytään puistoon. Mentiin penkin luokse niikuin yleensä, Samu sytytti tupakin. Emme istuneet penkille, koska se oli märkä. Ja niin se kävi, hän polvistui ja avasi korurasian.-

Talent factory

11.11 on Porvoon talent factory, johon olen osallistunun Sonin kanssa. Menemme esittämään koiratanssi esityksen. Sain vasta viime viikon torstainan tiedon, että meidät on valittu mukaan. Tämä asetti vähän kiirusta niin vapaan aikaan kun kouluhommiin. Tuli hieman kiire suunnitella koreografia, opetella se ja opettaa vielä koirallekkin. Samaan aikaan koulussa tehtäviä, TO-paikan etsimistä yms. Mutta tällä hetkellä meidän esitys ihan ok kunnossa, tai pakkohan sen on olla kun huomenna on kilpailu.

Meidän esityksessä on jonkun sortin rakkaus tarina, jos joku kuvaa sen ja saan käsiini sen videon niin laitan sen tänne. Meillä on kappaleena Isac Elliotin Lipstick, minusta meidän esitys voisi olla parempi. Mutta se on nyt se mitä on, ja toivotaan parasta.

Talentin järjestyksestä sen verran että, ilmottautuminen ja valittuiden informointi pitäisi olla paljon aikaisemmin. Kuten myös muu informaatio, huomenna on tosiaan esitys enkä vieläkään ole saanut kaikkia inffoja. Olisi kiva tietää vähän aikaisemmin koska pitää olla paikalla yms.

Ensimmäinen lastenhiusten leikkaus

Pääsin viime viikolla tekemään urani ensinmäisen lastenhiusten leikkauksen. Tein sen poikaystäväni siskon lapselle, Liamille. Koko leikkaus idea tuli aika extemporee, mutta oli ne hiukset jo leikkausta vailla. Harmi että päiväkoti kuvaukset oli jo olleet. Limppu ei innostunut yhtään siitä ideasta, että hänen hiukset leikataan. Jo pelkkä hiusten kampaus kutitti ja tuntui ikävältä. Limppu käänteli päätään aika hurjaa vauhtia. Hän suoristi ja kiemursi selkää, jolloin niska hiusten leikkaus oli erittäin haastavaa.

Onneksi Limpun äiti oli vieressä tsemppaamassa ja pitämässä Limpun huomiota. Loppu puolella Limpulle annettiin tabletti, jolloin jaksoi olla paikallaan paremmin.  

Minusta oli ihan hauska leikata lapsen hiukset, äiti ja muut paikalla olijat olivat tyytyväisiä. Minustakin hiukset siisteni, ja tuli hyvät kiemurtelusta huolimatta. Muutama epätasainen kohta saattoi jäädä.

ennen

jälkeen

jälkeen

Kotihoito-ohje

Kun asiakas tulee kampaajalle, ja saa upeat hiukset jotka hän on aina halunnut. Mutta hiukset ei näytä enää kuukauden päästä niin hyvältä, kun ennen. Kenen syy se on, ihminen kun luonnollisesti haluaa jonkun ketä syyttää. Asiakkaan mielessä se olisi varmasti kampaajan vika, mutta mitä kampaaja olisi voinut tehdä? 

Mielestäni tässä kohtaa se onkin ehkä kampaajan vika, jos se ei ole kertonut kotihoito-ohjeita. Asiakas ei pidä samoja asioita itsestäänselvinä, mitä kampaaja saattaa pitää. 

Asiakkaalle täytyy kertoa miten hiusväriä pidetään yllä, kuinka usein se pitäisi värjätä uudelleen, kauanko leikkaus pysyy mallissaan yms. Näiden asioiden kertominen saattaa tuntua tuputtamiselta, mutta ei se sitä ole. Asiakas saa kuitenkin itse päättää ostaako tuotteita tai varaako uuden ajan.

Otin tähän esimerkiksi veljeni kuvat, leikkaus ja väri näytti mahtavalta kampanjan jälkeen. Mutta parin kuukauden päästä väri ja leikkaus olivat aivan kamalan näköiset, kun ei niitä ollut hoidettu.

Kilpailutekniikka

                                                                             




    

 Viime jaksossa meillä oli kilpailutekniikkaa, joka jatkuu vielä jossain jaksossa. Kilpailutekniikassa me tehtiin vähän haastavamman näköisiä kampauksia, ja föönauksia. Harjoittelimme myös kampauksesta päättelyä, että miten se on tehty vaikka näet vain kuvan kampauksesta.

   
 Minulle helpointa oli aloittaa hahmottaminen etsimällä ositukset. Sen jälkeen katsoin mihin suuntaan hius lähtee mistäkin. Seuraavana oli painopisteiden ja pintojen hahmotus. Ja sitten vaan tekemään...

                   
Tässä on kuvat kaikista kurssilla tehdyistä kampauksista, lähes kaikkiin tehtiin lainetta. Kampauksia oli ihan kiva tehdä, mutta ajattelin että kurssi olisi vähän erilainen. Kiva oli että päästiin heti tekemään, ja aina oli tekemistä. Mutta olisin halunnut enemmän teoriaa ihan itse kilpailuista, millaista niissä on sääntöjä, kokemuksia jotain.

                  
Alku kurssista kun saimme materiaalit koko kurssille, oli kyllä ihan hassu olo että opettaja ajattelee että, minä osaisin alkaa tekemään niitä kuvan mukaisia kampauksia. Mutta jotenkin ne vain syntyi sieltä pikku hiljaa.

                 
Kun kampaus oli valmis oli tärkeää verrata rehellisesti omaa kampaustaan kuvaan mistä on mallia otettu. Piti olla todella tarkka ja rehellinen omille virheille ja onnistumisille.

"Sillan alla asuvasta, ihan kunnon kansalaisen näköseksi"

 Minun mielestäni minun onnistueinpia töitä on leikkaus ja värjäys jonka tein omalle veljelleni. Tämän työn tein aikalailla itsenäisesti, kertaakaan en itse hakenut opettajaa avuksi vaan minulla oli tarkka visio mitä haluan. Ja kyllä minä itse halusin tällaiset ja Jani sai vain luottaa, että tiedän mitä olen tekemässä. Otsatukka osuudessa Jani pisti mielipiteensä peliin, joten se jäi mielestäni vähän hassuksi.

Ihan aluksi leikkasin Janilta pitkät päälihiukset lyhyemmiksi, sillee summamutikalla. Sen jälkeen aloitin levittämään väriä, joka oli jo etukäteen päätetty. Värin vaikutuksen ja pesun jälkeen aloin leikkaamaan. Takaosasta ei paljoa lähtenyt, mutta haastavin kohta oli saada päälihiukset asettumaan nätisti.



Hiuksien jälkeen siistittiin parta, sivut otettiin ihan lyhyeksi koneella ja leuan alle jätettiin partaa.

Asiakas oli tyytyväinen työhön ja meidän iskän kommentti oli "Sillan alla asuvasta, ihan kunnon kansalaisen näköiseksi"