Moi Jebe! Ihan ekaks mun on pakko kertoa kuinka ylpeä mä olen susta. Olet koko kolme vuotta tehnyt aivan upean ahkerasti töitä koulun eteen, vaikka joskus moti muu on saattanut olla kateissa. Olet koko ajan ollu luokan priimus, ja repäsit vielä itsesi Taitaja 2017 finaaliin. Teit upean työn taitajan eteen, musta ei olisi ikinä ollut siihen. Jaksoit vielä kuunnella mun marinaa, kun olin vielä mukana häiritsemässä sun menestystä.

Yritin kovasti muistella mitä kaikkea ollaan koettu, mutta en muista ekasta vuodesta paljoakaan. Mutta sen muistan että olen aivan super onnellinen ja kiitollinen jokaisesta päivästä minkä olen saanut sinun ystävänä viettää. En tiedä, tiedätkö kuinka paljon on lämmittänyt mieltä, kun olet soittanut tai laittanut viestiä ja pyytänyt mm. baariin mukaa. Puhelun lopuksi sanonut "tiesin että sä et feidaa". Toivon että voit kiikkustuolissa sitten muistella mua, ihmisenä johon pystyi luottamaan ja joka ei ikinä jättänyt.

Muistan kaikki meidän matkat taitajiin. Ekalla kerralla jäätiin bussista, mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Tokalla kerralla päästiin oikeen hotelliin, ja ihan hienoon sellaiseen. Kolmannella kerralla sä et matkustanutkaan mun kanssa taitajiin, vaan mä pääsin katsomaan sua sinne. Muistan myös kun yhdellä meno matkalla kuunneltiin koko matka sun listaa ja se kerkesi mennä pari kertaa ympäri. Pakko myöntää, että olisi siinä jotain muutakin voinut ehkä kuunnella.

Olen myös kiitollinen että sain sulta vähän vinkkiä kulmakarvoihin, vaikka en mä vieläkään hienoja tee. Mutta parempaan päin menossa. Sun kanssa on ollu aivan mahtavaa arvostella ihmisten kulmia ja hiuksia. Mutta muistan kyllä ne tuskalliset hetket, kun olet nyppinyt mun kulmat kauniiksi.

Mieleeni juolahti myös se kun harjoiteltiin partaveitsen käyttöä, ja sheivattiin toistemme jalkoja. Muistan permis tunnit, kun olit luokan outolintu ja tykkäsit rullata. Ja tottakai muistan ja arvostan kun autoit mua tekemään mun rästi permikset.

Olen sanoinkuvailemattoman onnellinen siitä, että vaikka meidän luokassa on jengit vaihtunut. Niin meidän squad on pysynyt! On ollut parasta nauraa ja häiritä tuntia aivan levottomilla jutuilla. Vaikka tottakai useimmiten tehtiin tehtäviä, kun mitkäkin hikarit. Hyvänä esimerkkinä viime matikan monistekasa.

En usko että olisin pärjännyt ja viihtynyt koulussa yhtä hyvin, jos sua ei olisi sielä ollut. Olet ollut välillä syy, miksi tulla kouluun jos on aamulla ollut vähän heikko olo tai väsyttänyt todella paljon. Jottei kaikki kuulosta niin täydelliseltä niin kyllä mä muistan kuinka nihkee olet ollut heittämään mua kotiin, ja kuinka huono sä olet kuuntelemaan ja pitämään sun suloisen suusi kiinni. Mutta ihanaa on se, että sanot mulle asioita suoraan, jos mulla on tönkön näköinen kulmakarva. Tai sillon Ristiinassa kun puhuttiin ja kerroit mitä mielessä on. Ei negatiiviset asiat ikinä hyvältä tunnu, mutta tiedän että vain tosi ystävä voi nekin asiat sanoa päin naamaa.

Ja sitä sä olet minulle tosi ystävä! Olen saanut jakaa sun kanssa sen hetken kun odotettiin että täytetään 18w, ja sithän lähti!! WHOOOOP, mut se oli hauskaa aikaa, lähes aina. En edes tiedä kuinka monta kertaa käytiin baarissa 2015-2016 välisenä aikana. Kaikkea en todellakaan niistä muista, onneksi kuitenkin parhaat palat on muistissa.

Muistatko kun oltiin torilla katsomassa Kasmiria, ja sen jälkeen lähdettiin mäkkäriin ja sun skoba hyytyi näsin ässän ylämäkeen. Tai kun olin ekaa kertaa sun kyydissä ja tyty oli silloin vähän hurjempi kuski kun tänä päivänä, ja samalla soi Evelinan vuoristorataa. Se hetki tulee aina mieleen kun kuulen sen biisin. Biiseistä puheen ollen, muistan kun yksi aamu kävelin kouluun ja päätin kuunnella ekaa kertaa sun spotify listaa. Eka biisi mikä sieltä tuli on MG:n hirviö. No sen jälkeen oon enemmän tai vähemmän kuunnellut sun listoja. Meillä oli onneksi aika sama musamaku, ei sitä muuten olisi aina täysillä jaksanut kuunnella sun corollassa. Parasta on ollu ajaa sun kanssa ja laulaa aivan täysii ja tunteella, ilman että on tarvinnut miettiä kuinka kamalalta kuulostaa.

Tiedän että et hirveästi tykkää lahjoista, mutta olisin silti sinulle sellaisen halunnut ostaa. Mutta valitettavasti mulla ei ole tänään antaa sulle muuta kuin nämä sanat, toivon että ne riittää ja että tiedän miten rakas olet minulle. Toivottavasti pysyt pitkään vielä minun elämässäni!

Rakkaudella Janina!